Kaupungilta katselin uusia kivoja pillifarkkuja. No Seppälän farkut ei ainakaan koskaan oo sopineet jalkoihini. Tyyliin koko 36 on liian pieni ja koko 38 on sit liian iso. Farkkujen mallit ei vaan oo tehty jaloilleni. Sorruin sit ostaa Linkin feikkinahkaminihameen (26,95e), josta sai vielä etukupongillaan -20%:n alennuksen (maksettavaksi jäi 21,55e). Feikkinahkahame on kieltämättä aika samanlainen kuin jo omistamani H&M:n versio (josta muuten löytyi vielä hintalappu, oon sentään pitänyt hametta ainakin jo kahdesti, hupsista.) Uudempi hamonen kuvassa etualalla:
Ja Sokoksen lehtinen infosi vaihteeksi, että 15.4 ilmestyy uusi suht. edullinen kosmetiikkasarja nimellä We Care Icon. Siihen pitänee ehkä tutustua jonkun tuotteen kautta.

Viimeisimmät luetut:
Kirja kertoo 9-vuotiaan Brunon tarinan. Bruno muuttaa perheensä kanssa Berliinistä Auschwitziin, koska Brunon upseeri Isän työt kutsuvat sinne. Perhe saa asunnon keskitysleirin läheltä ja Bruno tutustuu samanikäiseen, tietämättään juutalaiseen poikaan, jolla on aivan erilaiset elinolosuhteen kuin Brunolla. Loppu onkin sitten niin sanotusti historiaa...
Kirja on lapsennäkökulmasta eli hieman lapsekas juoneltaan, mutta kuitenkin sävyltään surumielinen ja kertoo vaikeasta/kamalasta asiasta.
Kirja kertoo varakkaan kabulilaisen miehen lapsesta Amirista ja heidän palvelijansa pojasta Hassanista. Amir ja Hassan viettävät lapsuutensa yhdessä ja kuinkas sitten käykään. Amir on kirjan päähenkilö ja hänen elämäänsä seurataan melkein vanhuuteen saakka. Juoni käsittelee lähinnä Afganistania, petollisuutta ja anteeksiantoa.
Kirja oli tietenkin paikoin tylsä, koska en vaan lämpene oikein tällaisille jutuille. Toisaalta jotain koskettavaa tässäkin oli.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti