
Tarpeellista turhuutta:
Kiiltäväpintaiset Norlynin 50den sukkikset:
Kultajousesta neiti katseli taas hopeisia korviksia ja sortui sit ostaa kolmet aika samiskorvikset (vaikka ne yhdetkin ois kyllä riittäneet!)
Glitteristä neiti meni katselee huivia, mutta löysikin sit jotain ihan muuta:
Leggareista oli siis pienin koko S jo mennyt ja neiti pohti, että miten iso malli tuo M sit on. Myyjä väitti, että paljettien vuoksi leggarit eivät juurikaan veny, joten koko M on varmaan parempi kuin liian pieni koko. No haha.
Lopputulos oli sit se, että leggareiden vyötärö oli turhan reilu. Neiti sit joutui ottaa sisään vyötäröä eli kiristämään pöksyjä. Malli on muutenkin hieman reiluhko. Ainoastaan lahkeista leggarit tuntuu istuvan. Polviinkin jää snadit pussit. Neiti jäi miettimään, et mitenköhän tiukka se malli S sit ois ollut. Leggarit ovat myös ihmeen lyhyttä mallia. Olikohan kaikki leggarit samanpituisia vai oiskohan koko S sit ollut vielä lyhyempilahkeisempi. M on ainakin pituudeltaan niin just ja just. Neitiä voi kyllä snadisti harmittaa, jos myöhemmin tulee törmättyä jossain JKL:n Glitterissä vielä näihin leggareihin koossa S. No leggarit näyttää kuitenkin jalassa varsin kivoilta, ainoastaan ne pienet polvipussit häiritsee.

Viimeisimmät luetut:
Siisti kosto on jatko-osa kirjailijan aiemmalle Rahalla saa -teokselle, jonka oli tullut luettua liian kauan aikaa sitten. Teos ei siis ollut enää niin hyvässä muistissa, mutta toisaalta tämä jatko-osa ei välttämättä edes edellyttänyt aiemman teoksen lukemista. Siistiä kostoa kerrotaan kolmen kertojan Mahmudin, Niklaksen ja Thomaksen kautta. Kertojien erilaiset elämät kietoutuvat lopulta toisiinsa, mutta saako kukaan siistiä kostoaan? Juoni tuntuu paikoin laahaavalta, ja loppukaan ei välttämättä ole lukijalle mikään yllätys. Teos on lähinnä surullisen sekava kertomus Tukholman alamaailmasta.
Teoksen takakansi infoaa: "Kirja kaikille niille, jotka haaveilevat. Tyttöjen omista runovihoista tuttuja pieniä säkeitä suurista tunteista: ihastuksesta, kaipauksesta, onnesta ja pettymyksestä". Kyllä vain, neitikin tunnisti joitakin runoja omasta runovihkosestaan :D, mutta olihan mukana myös neidille uusia tuttavuuksia. Ihqu teos siis.
"Pusu on sydämen villapipo"
"Suukko yksi, suukko toinen,
hellyyskeino suurenmoinen"
"Rakkaus ilman vastarakkautta
on kuin viini ilman makua,
kukat vailla väriä,
sanat vailla merkitystä"
"Älä etsi rakkautta,
se tulee luoksesi niin hiljaa,
että säpsähdät, kun huomaat sen"
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti