Flunssa yritti iskeä, mutta apteekista tuli ostettua nopeasti apua. Kiitos "rohtojen" elämä tuntuu taas voittavan, ainakin hope so:
Panadol hot (6,14e) ja Isla pastillit (4,15e).
Tarpeellista turhuutta:
Dove itseruskettava (4e/2kpl) ja Rimmel exaggerate waterproof -kynä (5e).
Garnierin itseruskettava voittaa kyllä Doven, mutta kun Dove nyt oli noin edullista, niin unohdin taas etten edes pidä Dovesta. Ja Rimmelin silmämeikkikynä vaan on parhautta. Pitäis ehkä ostaa jo toinenkin jemmaan, tyyliin säästö se on pienikin säästö (norm.hinta 6,80e).
Ja oisko taas "se aika vuodesta" kun pitää tehdä kehonpuhdistus:
Colonic plus (7,25e). Yleensä purkki tulee syötyä näin vuoden alussa, ehkä juuri sen tipattoman tammikuun yhteydessä, mutta meneehän tää helmikuussakin.
Hiuksille väriä:
Liven hypnotic red (8,15e) piti shoppailla, et helmikuussa hiukset näyttäis taas hyviltä.
Second hand shopista:
Save the last dance (3e) ja Tule omakseni (4e).
Save the last dance (2001)
Elokuva kertoo Sarasta (Julia Stiles), joka unelmoi balettitähteydestä, mutta ajautuu elämänmuutoksen myötä tanssimaan myös hiphoppia. Mitä tästä nyt voisi muuta sanoa? Tanssi-ja musiikkileffat on kiinnostavia. Tämä tuli omistettua jo VHS:nä eli tyypillinen teinileffa, jota piti vielä fiilistellä, mutta ehkä tämän yli ollaan jo kasvettu :D. Julia Stiles on kuitenkin yhä yksi neidin lempinäyttelijöitä!
Tule omakseni (2009)
Renée Zellwegerin tähdittämän elokuvan takakansi lupaili hauskaa ja romanttista komediaa, mutta neidistä tämä oli kuitenkin aika synkkä ja surullinen. Harvoissa kohdissa edes nauratti, itse asiassa leffa myös vähän itketti! Sen siitä saa kun ostaa elokuvan ilman tarkempaa perehtymistä juoneen. Ei niin hyvä, mutta menetteli.
Ja weekendinä oli sit aikaa katsella pari muutakin leffaa:
Carolina (2002)
Ihastuttava Julia Stiles jälleen kerran :). Juoni on tietty yhtä söpöilyä eli deittiohjelmaa ja muuta hömppää. Oikeesti kuitenkin tosi kiinnostava juoni erikoisesta perheestä ja siitä rakkauden löytämisestä. Tykkään (ja tää tuli katsottua nyt jo ainakin sen toisen kerran).
Amy (1998)
Elokuva kertoo kuuromykän tytön, Amyn, tarinaa. Juoni on vaan jotenkin niin koskettava ja musa-aiheet on vaan aina niin plussaa. Katselin tän ehkä jo sen kolmannen kerran ja vieläkin loppukohtaus saa nyyhkimään. Ihana elokuva jo pelkästään senkin takia, että pääosan esittäjä eli pikkutyttö on niin suloinen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti