Sokokselta:
Garnierin bb-voide 40ml (14,90e). Olin jo hieman kyllästynyt L'Oréalin bb-voiteeseen ja ostin vaihtelun vuoksi Garnierin uutuuden, jossa pitäisi olla kivempi koostumus kuin siinä ensimmäisessä Garnierin bb-voiteessa (jota en oo vieläkään saanut käytettyä loppuun, onhan se 50ml:n).
Second hand shopista löydettyä:
Säilytyskori (2e). Tämä sai paikan kylppäristä.
Musiikkia:
Robbie Williams: Intensive care (3e) ja No Doubt: the singles 1992-2003 (2e).
Ja säilytystorni CD-levyille:
Torni (1e). Näitä multa löytyykin sit jo kahdeksan kappaletta.
CD-tornit näyttää nykyisin tältä:
Vähän sommittelua:
Ja ilman valoja:
Feng shui on varmaan ihan jees, olenhan energisoinut nurkan valolla.
keskiviikko 31. lokakuuta 2012
maanantai 29. lokakuuta 2012
Maanantain mustat ostokset
H&M:lta:
Divided super slim leg farkut (19,95e). Sovittelin näitä pariin otteeseen ja viimein päätin haluta nämä. Tykkään. Kaipasinkin ihan perusmustia farkkuja. Yhdet mustat farkkuni eivät enää istu niin hyvin jalkaan ja toiset (Ginasta ostetut lempparit) on vaan niin ohutta matskua ettei niitä välttämättä talvipakkasilla käytetä.
Lindexiltä:
Läpinäkyvä paita (14,95e). Tätä ois ollut myös pääkalloversiona (22,95e), mutta se jäi vielä ainakin kauppaan. Pääkallo ei oikein kolahtanut, koska kuvio näytti olevan aika heppoisesti puserossa kiinni (ja lisäksi se näytti olevan vähän vinossakin). Nähtäväksi jää pystynkö olemaan ilman tuota kallopaitaa. I try, I try...
Ja onhan mulla tää sama paita jo noilla koristuksilla:
Minä sydän samisvaatteet.
Hengailuasu kotosalla:
3/4-lahkeisilla housuilla ei ihan tarkene, joten polvisukat ja sisätossut lämmittävät kivasti.
Divided super slim leg farkut (19,95e). Sovittelin näitä pariin otteeseen ja viimein päätin haluta nämä. Tykkään. Kaipasinkin ihan perusmustia farkkuja. Yhdet mustat farkkuni eivät enää istu niin hyvin jalkaan ja toiset (Ginasta ostetut lempparit) on vaan niin ohutta matskua ettei niitä välttämättä talvipakkasilla käytetä.
Lindexiltä:
Läpinäkyvä paita (14,95e). Tätä ois ollut myös pääkalloversiona (22,95e), mutta se jäi vielä ainakin kauppaan. Pääkallo ei oikein kolahtanut, koska kuvio näytti olevan aika heppoisesti puserossa kiinni (ja lisäksi se näytti olevan vähän vinossakin). Nähtäväksi jää pystynkö olemaan ilman tuota kallopaitaa. I try, I try...
Ja onhan mulla tää sama paita jo noilla koristuksilla:
Minä sydän samisvaatteet.
Hengailuasu kotosalla:
3/4-lahkeisilla housuilla ei ihan tarkene, joten polvisukat ja sisätossut lämmittävät kivasti.
lauantai 27. lokakuuta 2012
Tehtyä ja luettua
Olen viime aikoina ollut niin huono shoppailija, että tässä taas jotain ihan muuta eli safkailua:
Kinkkupasteijoita pitää aina joskus tehdä. Sit saa pasteijaöverit eikä näitä epäterveellisiä herkutuksia tee taas hetkeen mieli.
Valmiit:
Ja nää on ihan liian hyviä, kiitos tuorejuuston.
Viimeisin luettu:
Kira Poutanen: Kotimatka (2009)
Takakansi kertoo: "350 euroa paluusta lapsuuden Jouluun, räntään ja masennukseen. Järkevään toppatakkimuotiin ja järjettömän huonoon ravintolaruokaan. Sisaren kermakakku-hääpukuun. Polttareihin ja siiderihumalaan. Syyllistämiseen. Menneisyyteen.
Lainauksia:
"Pidänhän minä perheestäni, mutta eniten silloin, kun se on turvallisen välimatkan päässä minusta ja tunteistani."
"Elämässä on jokaisella oma taistelunsa."
"Nykymaailmassa ei kukaan enää pärjää yksin. Me kaikki tarvitsemme toisiamme. Maailman myrskyissä on arvokasta että miehistössä on rakas ihminen."
"Aurinko on valtava voima. Kun se katoaa, katoaa keveys."
Kinkkupasteijoita pitää aina joskus tehdä. Sit saa pasteijaöverit eikä näitä epäterveellisiä herkutuksia tee taas hetkeen mieli.
Valmiit:
Ja nää on ihan liian hyviä, kiitos tuorejuuston.
Viimeisin luettu:
Kira Poutanen: Kotimatka (2009)
Takakansi kertoo: "350 euroa paluusta lapsuuden Jouluun, räntään ja masennukseen. Järkevään toppatakkimuotiin ja järjettömän huonoon ravintolaruokaan. Sisaren kermakakku-hääpukuun. Polttareihin ja siiderihumalaan. Syyllistämiseen. Menneisyyteen.
Pariisin salamavaloissa ja samppanjasateessa liitävä Laura
ei ole vuosiin uhrannut ajatustakaan perheelleen Helsingissä. Suomesta häntä
muistuttaa vain juorulehden toimituksen kollegoiden antama lempinimi:
jääkuningatar. Kun kutsu pikkusiskon häihin saapuu, on edessä vastahakoinen
paluu menneisyyden kulisseihin."
Teos infoaa, että kirjailija asuu itsekin Pariisissa. Teos on siis uskottavasti kirjoitettu. Pidän paljon Poutasen kirjoista, ja tämäkään teos ei tee poikkeusta. Viihdyttävää luettavaa alusta loppuun. Pieni miinus tosin siitä, että kiinnostavasta Pariisista siirryttiin liian pian tylsään Suomeen.Lainauksia:
"Pidänhän minä perheestäni, mutta eniten silloin, kun se on turvallisen välimatkan päässä minusta ja tunteistani."
"Elämässä on jokaisella oma taistelunsa."
"Nykymaailmassa ei kukaan enää pärjää yksin. Me kaikki tarvitsemme toisiamme. Maailman myrskyissä on arvokasta että miehistössä on rakas ihminen."
"Aurinko on valtava voima. Kun se katoaa, katoaa keveys."
perjantai 26. lokakuuta 2012
Perjantaijutut
Murokoukutus:
Joskus olen kuukausia syömättä jogurtti-mansikka muromysliä ja sit kun taas ostan sitä, niin syön sitä ihan liiaksi, kunnes taas hetkellisesti kyllästyn. Uusi valiojogurtin kausimakukin piti testata. Mansikka-sitruuna on ihan jees, mutta eihän ole mandariini-vaniljan voittanutta. Harmikseni se ei tosin kuulu lähikaupan valikoimaan.
Hiukset hyvin:
Iberon pinnit (3,90e). Kivasti noista neljästä yksi olikin sit jo valmiiksi kärsinyt. Silmäni olivat näköjään liian väsyt tutkimaan paremmin mitä ostan. No eniwei käytänhän vaan yhtä tai kahta kerrallaan.
Max Factorin uutuus:
Sokkarilta piti napata testeri Max Factorin uudesta Face finity 3 in 1 meikkivoiteesta. Vaikuttaa mielenkiintoiselta uutuudelta. Tuotekuvaus: "Meikkivoide, joka yhdistää kolme ammattimaisen meikin työkalua yhteen pulloon: kestävän pohjustusvoiteen, SPF -meikkivoiteen ja korjaavan peiteaineen. Meikkivoide antaa täydellisen peittävän ja mattapintaisen lopputuloksen."
Lainattua:
Myönnetään, et olen ehkä hieman kärsimätön:
Piti sit lainata teos suomennettuna, kun se kerran hyllyssä komeili :D.
Joskus olen kuukausia syömättä jogurtti-mansikka muromysliä ja sit kun taas ostan sitä, niin syön sitä ihan liiaksi, kunnes taas hetkellisesti kyllästyn. Uusi valiojogurtin kausimakukin piti testata. Mansikka-sitruuna on ihan jees, mutta eihän ole mandariini-vaniljan voittanutta. Harmikseni se ei tosin kuulu lähikaupan valikoimaan.
Hiukset hyvin:
Iberon pinnit (3,90e). Kivasti noista neljästä yksi olikin sit jo valmiiksi kärsinyt. Silmäni olivat näköjään liian väsyt tutkimaan paremmin mitä ostan. No eniwei käytänhän vaan yhtä tai kahta kerrallaan.
Max Factorin uutuus:
Sokkarilta piti napata testeri Max Factorin uudesta Face finity 3 in 1 meikkivoiteesta. Vaikuttaa mielenkiintoiselta uutuudelta. Tuotekuvaus: "Meikkivoide, joka yhdistää kolme ammattimaisen meikin työkalua yhteen pulloon: kestävän pohjustusvoiteen, SPF -meikkivoiteen ja korjaavan peiteaineen. Meikkivoide antaa täydellisen peittävän ja mattapintaisen lopputuloksen."
Lainattua:
Myönnetään, et olen ehkä hieman kärsimätön:
Piti sit lainata teos suomennettuna, kun se kerran hyllyssä komeili :D.
torstai 25. lokakuuta 2012
Hiusjuttuja ja vähän muuta
Anttilasta löydettyä:
Sunsilk straight perfection hiuksiin jätettävä hoitovoide (1,50e/kpl). Olipas ihan parhautta bongata piiiitkästä aikaa näitä violetteja purnukoita ja vielä ihanaan tarjoushintaan. Ei kai se vaan tarkoita sitä, että nämä on poistumassa Sunsilkin valikoimasta. Hope not! Voide todellakin saa kihartuvat hiukseni suortumaan kivasti.
Sokokselta:
Color mask (15,90e). Tätä on vaan pakko löytyä kylppäristä viimeistään silloin kun viimeisestä värjäyksestä on kulunut jo se kolme viikkoa ja oma tyvikasvukin puskee esiin. Hiusvärin pelastaja, ainakin hetkellisesti.
Apteekista:
Louis Widmer puhdistusvaahto kasvoille (13,30e). Tuote, jota tulee ostettua silloin tällöin. Apteekkikaman ohella tulee myös käytettyä markettikamaa, mutta jostain syystä luotan paljon enemmän apteekkikamaan.
Vitamiinia:
Karovit purkki (7,95e). Edellinen purkki loppui, joten piti sit ostaa uusi vaikka hieman pähkäilin, että tarvinko tätä talvella. Ja joskus tuntuu, et ihoni on jo ihan porkkananvärinen kun oon saanu liikaa a-vitamiinia. Tuoteselostus: "Beetakaroteeni suojaa ihoa auringon haittavaikutuksilta ja auttaa syvän rusketuksen hankkimisessa. Myös hiusten ja kynsien kuntoon beetakaroteenilla on suotuisa vaikutus. Lisäksi se vaikuttaa ihon ja limakalvojen toimintaan ja uudistumiseen."
Viimeisin luettu:
Nalle Österman: Härmägeddön (2011)
Takakansi kertoo: "Suomen Hunter S. Thompsoniksi tituleerattu Nalle Österman on hampaattoman rockjournalismin tuho. Hän ei kuvia kumartele vaan toteaa, mitä sylki, sappineste tai mallasjuoma suuhun tuo. Härmägeddön pohjautuu Östermanin äärisuositun Rumba-blogin teksteihin. Mukana on myös runsaasti ennen julkaisemattomia kirjoituksia. Provosoiva, kiinnostavasti rocktrivialla leikkivä, julkeasti henkilökohtaisuuksiin käyvä, estoitta juoruileva ja omankin pesän iloisesti likaava tyyli repeilyttää, härnää, liikuttaa, kyykyttää, inspiroi ja suututtaa. Suomirockin historiaa, erityispiirteitä ja ominaisuuksia viihdyttävin vedoin hahmotteleva teos on myös vilpitön oodi musiikille ja sille hullunkuriselle perheelle, jota rockskeneksi kutsutaan."
Mitä tästä nyt sanoisi? Paikoin ihan kiinnostavia keikkaraportteja, joissa tosin tunnutaan liiaksi kerrottavan paljon muustakin kuin itse keikasta. Diipadaabaa. Mut olihan tää, ihan luettava.
Lainauksia:
"Härmägeddön koittaa, kun takana on loistava tulevaisuus ja edessä päihteiden täyttämä tyhjiö."
"Hyvän ensivaikutelman voi tehdä vain kerran. Mutta eikö ole niin, että jos tekee huonon ensivaikutelman, on hyvä ensivaikutelma vielä tekemättä."
"Jos musa soi liian lujaa, olet liian vanha."
"Joskus totuus sattuu, ja joskus se tuntuu todella hyvältä."
"Rock on iloinen asia."
"Kaikki on mahdollista, mikään ei ole mahdotonta."
Sunsilk straight perfection hiuksiin jätettävä hoitovoide (1,50e/kpl). Olipas ihan parhautta bongata piiiitkästä aikaa näitä violetteja purnukoita ja vielä ihanaan tarjoushintaan. Ei kai se vaan tarkoita sitä, että nämä on poistumassa Sunsilkin valikoimasta. Hope not! Voide todellakin saa kihartuvat hiukseni suortumaan kivasti.
Sokokselta:
Color mask (15,90e). Tätä on vaan pakko löytyä kylppäristä viimeistään silloin kun viimeisestä värjäyksestä on kulunut jo se kolme viikkoa ja oma tyvikasvukin puskee esiin. Hiusvärin pelastaja, ainakin hetkellisesti.
Apteekista:
Louis Widmer puhdistusvaahto kasvoille (13,30e). Tuote, jota tulee ostettua silloin tällöin. Apteekkikaman ohella tulee myös käytettyä markettikamaa, mutta jostain syystä luotan paljon enemmän apteekkikamaan.
Vitamiinia:
Karovit purkki (7,95e). Edellinen purkki loppui, joten piti sit ostaa uusi vaikka hieman pähkäilin, että tarvinko tätä talvella. Ja joskus tuntuu, et ihoni on jo ihan porkkananvärinen kun oon saanu liikaa a-vitamiinia. Tuoteselostus: "Beetakaroteeni suojaa ihoa auringon haittavaikutuksilta ja auttaa syvän rusketuksen hankkimisessa. Myös hiusten ja kynsien kuntoon beetakaroteenilla on suotuisa vaikutus. Lisäksi se vaikuttaa ihon ja limakalvojen toimintaan ja uudistumiseen."
Viimeisin luettu:
Nalle Österman: Härmägeddön (2011)
Takakansi kertoo: "Suomen Hunter S. Thompsoniksi tituleerattu Nalle Österman on hampaattoman rockjournalismin tuho. Hän ei kuvia kumartele vaan toteaa, mitä sylki, sappineste tai mallasjuoma suuhun tuo. Härmägeddön pohjautuu Östermanin äärisuositun Rumba-blogin teksteihin. Mukana on myös runsaasti ennen julkaisemattomia kirjoituksia. Provosoiva, kiinnostavasti rocktrivialla leikkivä, julkeasti henkilökohtaisuuksiin käyvä, estoitta juoruileva ja omankin pesän iloisesti likaava tyyli repeilyttää, härnää, liikuttaa, kyykyttää, inspiroi ja suututtaa. Suomirockin historiaa, erityispiirteitä ja ominaisuuksia viihdyttävin vedoin hahmotteleva teos on myös vilpitön oodi musiikille ja sille hullunkuriselle perheelle, jota rockskeneksi kutsutaan."
Mitä tästä nyt sanoisi? Paikoin ihan kiinnostavia keikkaraportteja, joissa tosin tunnutaan liiaksi kerrottavan paljon muustakin kuin itse keikasta. Diipadaabaa. Mut olihan tää, ihan luettava.
Lainauksia:
"Härmägeddön koittaa, kun takana on loistava tulevaisuus ja edessä päihteiden täyttämä tyhjiö."
"Hyvän ensivaikutelman voi tehdä vain kerran. Mutta eikö ole niin, että jos tekee huonon ensivaikutelman, on hyvä ensivaikutelma vielä tekemättä."
"Jos musa soi liian lujaa, olet liian vanha."
"Joskus totuus sattuu, ja joskus se tuntuu todella hyvältä."
"Rock on iloinen asia."
"Kaikki on mahdollista, mikään ei ole mahdotonta."
tiistai 23. lokakuuta 2012
Luettua, ei ostettua
Sainpas viimein liitutauluni seinälle:
Laltsun näkemys ruokailusta:
Selkeesti lautasen päälle pitää myös itse konnan mahtua x).
Sängyllä on kiva hengailla:
Ja tää sivukuva saa mut ajattelemaan, et konnan nokka kaipaisi niin sitä viilausta ettei Laltsusta vaan tule pinocchiota.
Viimeksi luetut:
Siri Hustvedt: Kesä ilman miehiä (2011)
Takakansi kertoo: "Eloisa, älykäs ja provosoiva romaani kertoo Mia Fredricksenistä, jonka mies haluaa pitää taukoa avioliitosta. Yhden kesän aikana Mia oppii näkemään elämänsä uudessa valossa. Mutta miten avioliiton käy?
Takakansi kertoo: "Mikael Blomkvist, taloudesta kirjoittavan Millennium –aikakauslehden vastaava toimittaja, on pulassa. Hänet tuomitaan kunnianloukkauksesta vankilaa. Mahtava paljastusjuttu teollisuuspohatta Wennerströmin hämäräbisneksistä kaatui riittämättömiin todisteisiin, ja Wennerström aikoo asianajajineen ajaa niin Blomkvistin kuin koko lehdenkin puille paljaille. Kaiken keskellä Blomkvist saa uransa erikoisimman tarjouksen, kun sukufirman entinen johtaja Henrik Vanger lähestyy häntä. Vanger haluaa Blomkvistin selvittävän mitä tapahtui hänen veljentyttärelleen Harrietille, joka katosi elokuisena iltapäivänä vuonna 1966. Vangerin lupaama palkkio on mitä houkuttelevin: todisteet Wenneströmin rikoksista. Blomkvist voi vain suostua ehdotukseen. Hän saa avukseen nuoren, tunnehäiriöisen mutta nerokkoon Lisbeth Salanderin, joka on erikoistunut ihmisten yksityiselämän tonkimiseen…"
Takakansi kertoo: "Aura juontaa räväkkää ja supersuosittua talkshow’ta. Lehdet seuraavat kärkkäästi Auran yksityiselämää. Viikonloppu isältä perityssä maalaiskartanossa tuntuu pelastukselta. Perillä unohtuneet muistot tulvahtavat Auran mieleen, etenkin suhde oudoissa olosuhteissa kuolleeseen äitiin. Äidin ystävän avulla alkaa kuva menneestä pala palalta hahmottua. Aura jää pidemmäksi aikaa kartanoon ja uppoutuu yhä syvemmälle mielensä syövereihin, unien ja näkyjen maailmaan."
Katariina Sourilla on ihan kiehtova kirjoitustyyli. Juoni on kerroksellinen. Teoksessa on kertojana Auran ohella toinenkin henkilöhahmo, joka tuo teokseen sitä syvyyttä, vanhempaa näkökulmaa ja tarinan menneisyydestä. Teos on aika melankolinen ja antaa ajateltavaa.
Laltsun näkemys ruokailusta:
Selkeesti lautasen päälle pitää myös itse konnan mahtua x).
Sängyllä on kiva hengailla:
Ja tää sivukuva saa mut ajattelemaan, et konnan nokka kaipaisi niin sitä viilausta ettei Laltsusta vaan tule pinocchiota.
Viimeksi luetut:
Siri Hustvedt: Kesä ilman miehiä (2011)
Takakansi kertoo: "Eloisa, älykäs ja provosoiva romaani kertoo Mia Fredricksenistä, jonka mies haluaa pitää taukoa avioliitosta. Yhden kesän aikana Mia oppii näkemään elämänsä uudessa valossa. Mutta miten avioliiton käy?
Mia pohtii rakkautta, avioliittoa, käy läpi muistoja ja
miettii, onko paussi sittenkään kaiken loppu."
Teoksessa käsitellään ihmissuhdetta, 30 vuoden avioliittoa, jota ei voi vain lakaista maton alle.
Siri Hustvedt osaa ainakin kirjoittaa tästä aiheesta.
Lainauksia:
"Menetys.
Tuttu poissaolo.
Jos sitä ei tuntisi ennestään,
se olisi yhdentekevä juttu
vaikka, tietysti,
toisenlainen,
kipeä kuin hiertymä,
mutta mielenkuohu, myös
jossain sydämen ja keuhkojen tienoilla,
tyhjyys jonka nimi on: sinä."
"Vanheneminen on hienoa, ainut ongelma on siinä, että kroppa pettää."
Stieg Larsson: Miehet jotka vihaavat naisia (2005)Lainauksia:
"Menetys.
Tuttu poissaolo.
Jos sitä ei tuntisi ennestään,
se olisi yhdentekevä juttu
vaikka, tietysti,
toisenlainen,
kipeä kuin hiertymä,
mutta mielenkuohu, myös
jossain sydämen ja keuhkojen tienoilla,
tyhjyys jonka nimi on: sinä."
"Vanheneminen on hienoa, ainut ongelma on siinä, että kroppa pettää."
Takakansi kertoo: "Mikael Blomkvist, taloudesta kirjoittavan Millennium –aikakauslehden vastaava toimittaja, on pulassa. Hänet tuomitaan kunnianloukkauksesta vankilaa. Mahtava paljastusjuttu teollisuuspohatta Wennerströmin hämäräbisneksistä kaatui riittämättömiin todisteisiin, ja Wennerström aikoo asianajajineen ajaa niin Blomkvistin kuin koko lehdenkin puille paljaille. Kaiken keskellä Blomkvist saa uransa erikoisimman tarjouksen, kun sukufirman entinen johtaja Henrik Vanger lähestyy häntä. Vanger haluaa Blomkvistin selvittävän mitä tapahtui hänen veljentyttärelleen Harrietille, joka katosi elokuisena iltapäivänä vuonna 1966. Vangerin lupaama palkkio on mitä houkuttelevin: todisteet Wenneströmin rikoksista. Blomkvist voi vain suostua ehdotukseen. Hän saa avukseen nuoren, tunnehäiriöisen mutta nerokkoon Lisbeth Salanderin, joka on erikoistunut ihmisten yksityiselämän tonkimiseen…"
Päädyin joskus vuosia sitten lainaamaan Larssonin teoksen
Tyttö joka leikki tulella, siis trilogian toisen osan. Teos koukutti, joten
seuraavaksi luin viimeisen osan eli Pilvilinna joka romahti teoksen. Jostain
syystä sain käsiini tämän ensimmäisen osan vasta nyt. Toisaalta Tyttö joka
leikki tulella alusti tarinaa niin hyvin eli viittasi sopivasti tähän
ensimmäiseen osaan, joten tämän lukematta jääminen ei haitannut lukukokemusta
muiden teosten kohdalla. Juoni ei kärsinyt. Kirjat toimivat vaikka ne lukisi
vähän epäjärjestyksessäkin.
Mitä tästä ensimmäisestä osasta sitten sanoisi. Olin
katsonut tästä tehdyn leffaversion, mutta onnekseni en enää muistanut sitä
kovinkaan hyvin. Ehkä tämä trilogian avaus on juonellisesti hieman tylsempi
kuin toinen osa. Juoni laahaa, mutta päähenkilöt eli Mikael ja Lisbeth on luotu
kiinnostaviksi, joten teos on kuitenkin kiehtova lukukokemus.
"Ystävyys perustuu kahteen asiaan. Kunnioitukseen ja luottamukseen. Kummankin täytyy olla molemminpuolista. Ihminen voi kunnioittaa toista, mutta jos luottamus puuttuu, ystävyys hajoaa."
Katariina Souri: Polku (2012)
Takakansi kertoo: "Aura juontaa räväkkää ja supersuosittua talkshow’ta. Lehdet seuraavat kärkkäästi Auran yksityiselämää. Viikonloppu isältä perityssä maalaiskartanossa tuntuu pelastukselta. Perillä unohtuneet muistot tulvahtavat Auran mieleen, etenkin suhde oudoissa olosuhteissa kuolleeseen äitiin. Äidin ystävän avulla alkaa kuva menneestä pala palalta hahmottua. Aura jää pidemmäksi aikaa kartanoon ja uppoutuu yhä syvemmälle mielensä syövereihin, unien ja näkyjen maailmaan."
Katariina Sourilla on ihan kiehtova kirjoitustyyli. Juoni on kerroksellinen. Teoksessa on kertojana Auran ohella toinenkin henkilöhahmo, joka tuo teokseen sitä syvyyttä, vanhempaa näkökulmaa ja tarinan menneisyydestä. Teos on aika melankolinen ja antaa ajateltavaa.
Lainauksia:
"Olisi hienoa jos koko elämä lakkaisi kylmien ja pimeiden kuukausien ajaksi ja ihminen nukkuisi talviunta niin kuin karhu, kunnes virkoaisi vasta kevään tullen. Silloin kaikki alkaisi jälleen alusta ja jokainen saisi mahdollisuuden miettiä koko elämänsä uusiksi."
"Elämänkumppania ei voi paperilla valita. Ei voi laittaa rasteja ruutuun eikä summata yhteen plussapisteitä. Ei voi puhua järkeä päähän eikä yllyttää sydäntään ihastumaan."
"Ovelat suunnitelmat tuppaavat usein sortumaan omaan nokkeluuteensa, kun taas heittäytyminen avoimin mielin tilanteeseen tuottaa huomattavasti parempia lopputuloksia."
"Joskus on tervettä kyseenalaistaa kaikki, etenkin se mitä on pitänyt itsestään selvänä."
"Nälkäisenä ihminen on nopeampi ja taistelutahtoisempi, valmis kamppailemaan henkensä edestä."
torstai 11. lokakuuta 2012
Kalloja
Tiimarista:
Muistilaput (1,40e), liimapuikko (1,50e) ja pääkallo tuikkukippo (3e).
Mullahan olikin jo viime vuonna Tiimarista ostettu hopeinen pääkallo. Silloin jäin miettii tuota pinkimpää kalloa. No tänäkin vuonna samoja kalloja oli taas Halloweenin lähestyessä myynnissä, joten pakkohan se sit oli ostaa vielä toinen.
Sokokselta:
Madonnan pääkallotunika (22,95e). Näin ekaksi näitä tunikoita sinisenä ja ruskeana ja sit mustissa näkyi olevan vain isoja kokoja jäljellä. Melkein ehdin harmitella huonoa onneani, mutta koska Sokoksen nuorten puoli oli ihan sekaisin, niin päätin tutkailla valikoiman tarkemmin. Vaatteita oli levitelty sinne ja tänne (oli ihan pakko vähän järjestellä samalla kun selailin valikoimaa). Onnekseni löysi sen mustan tunikan koossa S! Todella ihana päällä (92% viskoosia, 8% elastaania). Tykkään. Tää on ehkä enemmän kivempi kuin se aiemmin ostamani pääkallotoppi.
Viimeisin luettu:
Siri Hustvedt: Lumous (2009)
Takakansi kertoo: "Lily Dahl haltioituu koko nuoruutensa voimalla vastapäisen talon salaperäisestä taidemaalarista. Mutta taiteen ja rakkauden taikapiirissä on tummatkin sävynsä."
Muistilaput (1,40e), liimapuikko (1,50e) ja pääkallo tuikkukippo (3e).
Mullahan olikin jo viime vuonna Tiimarista ostettu hopeinen pääkallo. Silloin jäin miettii tuota pinkimpää kalloa. No tänäkin vuonna samoja kalloja oli taas Halloweenin lähestyessä myynnissä, joten pakkohan se sit oli ostaa vielä toinen.
Sokokselta:
Madonnan pääkallotunika (22,95e). Näin ekaksi näitä tunikoita sinisenä ja ruskeana ja sit mustissa näkyi olevan vain isoja kokoja jäljellä. Melkein ehdin harmitella huonoa onneani, mutta koska Sokoksen nuorten puoli oli ihan sekaisin, niin päätin tutkailla valikoiman tarkemmin. Vaatteita oli levitelty sinne ja tänne (oli ihan pakko vähän järjestellä samalla kun selailin valikoimaa). Onnekseni löysi sen mustan tunikan koossa S! Todella ihana päällä (92% viskoosia, 8% elastaania). Tykkään. Tää on ehkä enemmän kivempi kuin se aiemmin ostamani pääkallotoppi.
Viimeisin luettu:
Siri Hustvedt: Lumous (2009)
Takakansi kertoo: "Lily Dahl haltioituu koko nuoruutensa voimalla vastapäisen talon salaperäisestä taidemaalarista. Mutta taiteen ja rakkauden taikapiirissä on tummatkin sävynsä."
19-vuotias kahvilatarjoilija Lily tuntee vetoa 34-vuotiaaseen
taidemaalariin, Ediin. Ed maalaa kaupunkilaisten muotokuvia. Lily näyttelee vapaa-ajallaan ja tutustuu kahvilansa outoihin asiakkaisiin.
Teos on juoneltaan outo. Lähes 60-vuotias kirjailija Hustvedt ei myöskään mielestäni osaa kuvailla onnistuneesti 19-vuotiaan sielunmaisemaa. Paremmin hän onnistuu toisen hahmon, ikääntyvän Mabelin kohdalla. Teos on mielestäni aika mitäänsanomaton. En saanut lukukokemustani juuri mitään irti. Teos ei lumonnut minua.
"Kun miehet näkevät kauniita naisia, he kuvittelevat kaikenlaista sen kauneuden takia ennen kuin edes ovat tutustuneet koko ihmiseen, ja sitten he vaan juoksevat juoksemasta päästyään."
maanantai 8. lokakuuta 2012
Monday stuff
Anttilasta:
I love...kylpyvaahto (3e) löytyi alesta. Vähänkö jees. Kaipailinkin uutta kylpyvaahtoa ja normihintaa en ihan näistä maksaisi. Ehkä pitäisi käydä ostaa vielä toinenkin tällainen. Tai no testataan tää ny ekaksi. Sain sen aiemmankin I love kylpyvaahtoni kyllä kulumaan tooosi nopeasti.´
Sokokselta:
Clarins irtopuuteri (31,90e, norm 43,90e).
Clarinsista olen diggaillut, joten tokihan tähän hyvää tarjoukseen tuli sorruttua ja olihan toi Clarinsin shine stopper kivipuuterini jo aika lopuillaan:
Pidän kyllä Clarinsin kivipuuteristakin ja haluisin ostaa tätäkin uudelleen (mutta en sillä 37euron normihinnalla kuitenkaan).
Tabuja:
Tehopii & kalkki+D (8,50e), Mega B (4,95e), Kromi (5e) ja Kalaöljykapselit (6,10e).
Kokoelma näyttää nykyisin tältä:
Pitää popsia pois nuo D-vitamiinit muumipurkista, sillä tuossa TehoPii purkissa on myös D-vitamiini. Lisäksi jätin ostamatta magnesiumin, koska TehoPii sisältää sitäkin. Korvasin vaihteeksi kaksi purkkia yhdellä. Ja joku voisi varmaan älykkäästi todeta, että miksen osta vain yhtä monivitamiinipurkkia. No koska haluan vain tietyt vitamiinit (enhän syö mtn e-vitamiinia sentään) ja enhän usko pelkästään yhden monivitamiinitabletin hyötyyn. Erilaisista purkeista saa paremmin hyödyt irti tai kun tietää mitä itse tarvii. Lisäksi Colonic plus silloin tällöin keventää oloa kummasti. Kehoaan on hyvä puhdistaa (ja olen koukussa!). Sen sijaan Spirulina diet purkkia en varmaankaan tule toiste ostamaan. En ole suuremmin lämmennyt tuotteelle, vaikka sen sanotaankin soveltuvan kasvissyöjille, koska Spirulina-levä sisältää runsaasti proteiinia, vitamiineja (erityisesti B-vitamiineja ja beetakaroteenia) sekä kivennäisaineita (mm. fosforia, magnesiumia, rautaa, kaliumia, sinkkiä ja mangaania). Spirulina luo sitä kylläisyydentunnetta eli vähentää napostelua/herkuttelua. Mutta koska syön muutenkin vitamiineja, joita Spirulina sisältää, niin tuote onkin sit minulle aika turha.
Lainattua:
Stieg Larsson: Miehet jotka vihaavat naisia, Siri Hustvedt: Kesä ilman miehiä, Siri Hustvedt: Lumous, Nalle Österman: Härmägeddön, Katariina Souri: Polku.
Viimeisimmät luetut:
Sara Gruen: Vettä elefanteille (2006)
Takakansi kertoo: "Yhdeksänkymmen-
vuotias Jacob Jankowski inhoaa omaa raihnaisuuttaan ja elämäänsä vanhainkodissa. Päivät lipuvat ohitse, kunnes lähistölle saapuu kiertävä sirkus. Menneisyyden muistot valtaavat Jacobin mielen…"
Teos on aika raadollinen kertomus 1930-luvun sirkuselämästä. Juoni koostuu kertojan nykyhetkestä ja menneisyydestä. Teos säilyttää kiinnostavuutensa loppuun saakka ja kirjailija on todellakin perehtynyt kirjoittamaansa asiaan eli juoni on mukaansatempaava, todellinen, surullinen..no vähän kaikkea.
Kivasti tämä teos on ollut nyt samoihin aikoihin muutamassa muussakin blogissa luettavana. Ja ei, en ole nähnyt tähän pohjautuvaa elokuvaa enkä luultavasti aio sitä katsoakaan.
"Ikä on kauhea varas. Juuri kun alkaa päästä jyvälle elämästä, se potkaisee jalat alta ja painaa selän köyryyn. Se panee paikat kolottamaan ja sumentaa pään."
Bjørn Sortland: Silmätyksin (2007)
Takakansi kertoo: "17-vuotias Frida saa tietää, että hänellä on vakava silmäsairaus. Hän ei saa kerrotuksi kenellekään asiaa, vaan päättää lähteä interrailille pakoon pelottavaa uutista. Äitinsä tietämättä hän lainaa tältä rahaa ja matkustaa Italiaan. Firenzessä Frida tutustuu todelliseen taidenörttiin 19-vuotiaaseen Jakobiin. Jakob vie Fridan erilaiselle Italian ja Ranskan-kierrokselle, jonka aikana Frida oppii näkemään uusin silmin mestarien taideteokset, oman itsensä – ja Jakobin.
Palkittu norjalainen Bjørn Sortland yhdistää matkakertomuksen, rakkaustarinan ja taidehistorian tähtihetket vaiheikkaaksi romaaniksi kahden nuoren etsinnästä ja tutkimusretkestä. Tiedoiltaan runsasta, elämyksiä tihkuvaa kirjaa on verrattu Jostein Gaarderin Sofian maailmaan. Se on antoisa lukukokemus kaikille kulttuurista kiinnostuneille."
Luin siis tämän teoksen, vaikka en ole vielä lukenut sitä Sofian maailmaakaan. Tämä todellakin vei mukanaan. 555 sivua tekstiä tuli aika nopeasti kahlattua läpi. Ihanan erilainen teos, viihdyttävä. Ehdottomasti parhain lukemani teos pitkiin aikoihin!
Lainauksia:
"Tunnistan oireet, olen sairastunut maailman pahimpaan ja parhaimpaan tautiin. Taudinkuvaan kuuluu: päänsisäistä utua, kevyttä huimauksen tunnetta, syömättömyyttä. En pysty keskittymään, nyt vain pökerryttää, joka paikkaa pakottaa, ajatus kiertää kehää. Mikään muu ei tunnu merkitsevän mitään. Eikä merkitsekään. Voi taivas - minä olen rakastunut!"
"Rakastuneena ihmisestä tulee sairaan itsekeskeinen. Yksikään terve tyyppi ei erittele itseään ja kaikkea muuta tällä tavalla murusiksi. Minulla suhteet etenevät sillä tavalla, että ne voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen. Ensimmäinen on huippua, silloin flirttaillaan sopivasti ja pojan mielestä tyttö vaikuttaa kiinnostavalta ja ehkä hiukan hassulta. Mutta pian alkaa kakkosvaihe, jolloin tyttö alkaa epäillä itseään ja koko suhdetta, kaikkea. Tyttö tietää ettei pysty olemaan kiinnostava ja hauska ihan loputtomiin. Kaikki on tasaisen tavallista, arkivalaistuksessa tyttö huomaa, että pojan into alkaa hiipua, ei ratkaisevasti, mutta kuitenkin. Tytön omat tunteet eivät laimene. Ja sitten alkaa vaihe kolme, jolloin...niin, mitä silloin tapahtuu? Sinne asti en ole koskaan vielä päässyt..."
"Rakkaus huiputtaa ihmistä. Kun luulee, että se osuu kohdalle, se onkin jo äkkiä muualla."
"Rakastunut tyttö kuuntelee sujuvasti mitä vaan, kunhan saa olla pojan kanssa."
I love...kylpyvaahto (3e) löytyi alesta. Vähänkö jees. Kaipailinkin uutta kylpyvaahtoa ja normihintaa en ihan näistä maksaisi. Ehkä pitäisi käydä ostaa vielä toinenkin tällainen. Tai no testataan tää ny ekaksi. Sain sen aiemmankin I love kylpyvaahtoni kyllä kulumaan tooosi nopeasti.´
Sokokselta:
Clarins irtopuuteri (31,90e, norm 43,90e).
Clarinsista olen diggaillut, joten tokihan tähän hyvää tarjoukseen tuli sorruttua ja olihan toi Clarinsin shine stopper kivipuuterini jo aika lopuillaan:
Pidän kyllä Clarinsin kivipuuteristakin ja haluisin ostaa tätäkin uudelleen (mutta en sillä 37euron normihinnalla kuitenkaan).
Tabuja:
Tehopii & kalkki+D (8,50e), Mega B (4,95e), Kromi (5e) ja Kalaöljykapselit (6,10e).
Kokoelma näyttää nykyisin tältä:
Pitää popsia pois nuo D-vitamiinit muumipurkista, sillä tuossa TehoPii purkissa on myös D-vitamiini. Lisäksi jätin ostamatta magnesiumin, koska TehoPii sisältää sitäkin. Korvasin vaihteeksi kaksi purkkia yhdellä. Ja joku voisi varmaan älykkäästi todeta, että miksen osta vain yhtä monivitamiinipurkkia. No koska haluan vain tietyt vitamiinit (enhän syö mtn e-vitamiinia sentään) ja enhän usko pelkästään yhden monivitamiinitabletin hyötyyn. Erilaisista purkeista saa paremmin hyödyt irti tai kun tietää mitä itse tarvii. Lisäksi Colonic plus silloin tällöin keventää oloa kummasti. Kehoaan on hyvä puhdistaa (ja olen koukussa!). Sen sijaan Spirulina diet purkkia en varmaankaan tule toiste ostamaan. En ole suuremmin lämmennyt tuotteelle, vaikka sen sanotaankin soveltuvan kasvissyöjille, koska Spirulina-levä sisältää runsaasti proteiinia, vitamiineja (erityisesti B-vitamiineja ja beetakaroteenia) sekä kivennäisaineita (mm. fosforia, magnesiumia, rautaa, kaliumia, sinkkiä ja mangaania). Spirulina luo sitä kylläisyydentunnetta eli vähentää napostelua/herkuttelua. Mutta koska syön muutenkin vitamiineja, joita Spirulina sisältää, niin tuote onkin sit minulle aika turha.
Lainattua:
Stieg Larsson: Miehet jotka vihaavat naisia, Siri Hustvedt: Kesä ilman miehiä, Siri Hustvedt: Lumous, Nalle Österman: Härmägeddön, Katariina Souri: Polku.
Viimeisimmät luetut:
Sara Gruen: Vettä elefanteille (2006)
Takakansi kertoo: "Yhdeksänkymmen-
vuotias Jacob Jankowski inhoaa omaa raihnaisuuttaan ja elämäänsä vanhainkodissa. Päivät lipuvat ohitse, kunnes lähistölle saapuu kiertävä sirkus. Menneisyyden muistot valtaavat Jacobin mielen…"
Teos on aika raadollinen kertomus 1930-luvun sirkuselämästä. Juoni koostuu kertojan nykyhetkestä ja menneisyydestä. Teos säilyttää kiinnostavuutensa loppuun saakka ja kirjailija on todellakin perehtynyt kirjoittamaansa asiaan eli juoni on mukaansatempaava, todellinen, surullinen..no vähän kaikkea.
Kivasti tämä teos on ollut nyt samoihin aikoihin muutamassa muussakin blogissa luettavana. Ja ei, en ole nähnyt tähän pohjautuvaa elokuvaa enkä luultavasti aio sitä katsoakaan.
"Ikä on kauhea varas. Juuri kun alkaa päästä jyvälle elämästä, se potkaisee jalat alta ja painaa selän köyryyn. Se panee paikat kolottamaan ja sumentaa pään."
Bjørn Sortland: Silmätyksin (2007)
Takakansi kertoo: "17-vuotias Frida saa tietää, että hänellä on vakava silmäsairaus. Hän ei saa kerrotuksi kenellekään asiaa, vaan päättää lähteä interrailille pakoon pelottavaa uutista. Äitinsä tietämättä hän lainaa tältä rahaa ja matkustaa Italiaan. Firenzessä Frida tutustuu todelliseen taidenörttiin 19-vuotiaaseen Jakobiin. Jakob vie Fridan erilaiselle Italian ja Ranskan-kierrokselle, jonka aikana Frida oppii näkemään uusin silmin mestarien taideteokset, oman itsensä – ja Jakobin.
Palkittu norjalainen Bjørn Sortland yhdistää matkakertomuksen, rakkaustarinan ja taidehistorian tähtihetket vaiheikkaaksi romaaniksi kahden nuoren etsinnästä ja tutkimusretkestä. Tiedoiltaan runsasta, elämyksiä tihkuvaa kirjaa on verrattu Jostein Gaarderin Sofian maailmaan. Se on antoisa lukukokemus kaikille kulttuurista kiinnostuneille."
Luin siis tämän teoksen, vaikka en ole vielä lukenut sitä Sofian maailmaakaan. Tämä todellakin vei mukanaan. 555 sivua tekstiä tuli aika nopeasti kahlattua läpi. Ihanan erilainen teos, viihdyttävä. Ehdottomasti parhain lukemani teos pitkiin aikoihin!
Lainauksia:
"Tunnistan oireet, olen sairastunut maailman pahimpaan ja parhaimpaan tautiin. Taudinkuvaan kuuluu: päänsisäistä utua, kevyttä huimauksen tunnetta, syömättömyyttä. En pysty keskittymään, nyt vain pökerryttää, joka paikkaa pakottaa, ajatus kiertää kehää. Mikään muu ei tunnu merkitsevän mitään. Eikä merkitsekään. Voi taivas - minä olen rakastunut!"
"Rakastuneena ihmisestä tulee sairaan itsekeskeinen. Yksikään terve tyyppi ei erittele itseään ja kaikkea muuta tällä tavalla murusiksi. Minulla suhteet etenevät sillä tavalla, että ne voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen. Ensimmäinen on huippua, silloin flirttaillaan sopivasti ja pojan mielestä tyttö vaikuttaa kiinnostavalta ja ehkä hiukan hassulta. Mutta pian alkaa kakkosvaihe, jolloin tyttö alkaa epäillä itseään ja koko suhdetta, kaikkea. Tyttö tietää ettei pysty olemaan kiinnostava ja hauska ihan loputtomiin. Kaikki on tasaisen tavallista, arkivalaistuksessa tyttö huomaa, että pojan into alkaa hiipua, ei ratkaisevasti, mutta kuitenkin. Tytön omat tunteet eivät laimene. Ja sitten alkaa vaihe kolme, jolloin...niin, mitä silloin tapahtuu? Sinne asti en ole koskaan vielä päässyt..."
"Rakkaus huiputtaa ihmistä. Kun luulee, että se osuu kohdalle, se onkin jo äkkiä muualla."
"Rakastunut tyttö kuuntelee sujuvasti mitä vaan, kunhan saa olla pojan kanssa."
tiistai 2. lokakuuta 2012
Lokakuu on täällä taas
Sokokselta:
Madonnan viskoosipaita (19,95e). En vaan voi vastustaa kivoja paitoja.
Viimeisin luettu:
Ben Myers: Muse - Vastavirtaan – bändihistoria (2010)
Takakansi kertoo: "Täydellinen historiikki tämän hetken suosituimmasta brittibändistä, joka on tehnyt kaiken omalla tavallaan. Vuonna 1994 Matthew Bellamy, Christopher Wolstenholme ja Dominic Howard perustivat bändin pienessä Teignmouthin kaupungissa, Lounais-Englannissa. Amerikkalaisten grungeyhtyeiden ja yliluonnollisten kokemusten inspiroima kolmikko voitti paikallisen bändikilpailun, päätti saman tien luopua opiskelu- ja työpaikoistaan ja jättää Teignmouthin taakseen. Tyylejä ja vaikutteita ennakkoluulottomasti yhdistelevien nuorten muusikoiden kovalla työllä raivaama tie kulki takapajuisten klubien ja levy-yhtiöiden välinpitämättömyyden kautta amerikkalaisyleisön suosioon, lämmittelijöistä festivaalien pääesiintyjiksi."
"Ei ole olemassa montaa bändiä, joita voisin kuunnella viikkokausia joka päivä ja vieläpä yli kaksitoista tuntia päivässä. Muse on yksi niistä." - Ben Myers -
Tämä musiikkitoimittajan kokoama teos Musesta on ihan mielenkiintoista luettavaa. Bändin historia kerrotaan kiinnostavasti ja vaikka pääpaino teoksessa on musiikilla, niin kuvaillaan bändin keikkaelämääkin sopivassa suhteessa (Myers oli mukana bändin kiertueilla). Myers kertoo bändin levyjen synnystä ja valottaa vähän biisienkin sanomaa. Teos, jonka jälkeen pitääkin laittaa sitä Musea soimaan.
Lainauksia:
"Rock'n' rollin ydin: lupa tehdä ja nähdä uusia asioita sekä olla seurassa, jossa päähuolena ei ole kodinsisustus tai vessojen siivous. Se on mahdollisuus elää unelmaa. Se ei tietenkään kestä loputtomiin, ellei satu olemaan Mick Jagger. Mutta sekään ei ole välttämättä huono asia."
- Ben Myers -
"Olen tottunut muutokseen ja jäänyt koukkuun niihin tuntemuksiin, joita saan musiikista. Suhteeni musiikkiin on pysynyt aina samanlaisena riippumatta siitä, soitanko vai sävellänkö. Kaikki muu vain katoaa mielestä. Musiikki on ainoa asia, jonka koen omakseni, joka on pysyvää. Kaikki muu voi muuttua." - Matt Bellamy-
"Nykyään tehdään niin paljon tylsää ja yksitoikkoista musiikkia. Minä taas liioittelen, enkä häpeä sitä yhtään." - Matt Bellamy -
"Rakastan kyllä rockmusiikkia. Mutta romanttinen klassinen musiikki kuulostaa suorastaan elämän tarkoitukselta. Aivan kuin säveltäjät olisivat käyttäneet kaiken älykkyytensä ilmaistakseen syvimpiä tunteita. Se ajatus antaa minulle toivoa - toivoa kaiken suhteen!" - Matt Bellamy -
"Huumeissa on se ongelma, että ne pakottavat olemaan iloinen silloin, kun ei oikeastaan ole oikea hetki...Ihmiset käyttävät huumeita tullakseen hyvälle tuulelle. Loppujen lopuksi ei enää tunne luonnollista huumaa tehdessään asioita, joista pitäisi tulla hyvä olo." - Matt Bellamy -
Madonnan viskoosipaita (19,95e). En vaan voi vastustaa kivoja paitoja.
Viimeisin luettu:
Ben Myers: Muse - Vastavirtaan – bändihistoria (2010)
Takakansi kertoo: "Täydellinen historiikki tämän hetken suosituimmasta brittibändistä, joka on tehnyt kaiken omalla tavallaan. Vuonna 1994 Matthew Bellamy, Christopher Wolstenholme ja Dominic Howard perustivat bändin pienessä Teignmouthin kaupungissa, Lounais-Englannissa. Amerikkalaisten grungeyhtyeiden ja yliluonnollisten kokemusten inspiroima kolmikko voitti paikallisen bändikilpailun, päätti saman tien luopua opiskelu- ja työpaikoistaan ja jättää Teignmouthin taakseen. Tyylejä ja vaikutteita ennakkoluulottomasti yhdistelevien nuorten muusikoiden kovalla työllä raivaama tie kulki takapajuisten klubien ja levy-yhtiöiden välinpitämättömyyden kautta amerikkalaisyleisön suosioon, lämmittelijöistä festivaalien pääesiintyjiksi."
"Ei ole olemassa montaa bändiä, joita voisin kuunnella viikkokausia joka päivä ja vieläpä yli kaksitoista tuntia päivässä. Muse on yksi niistä." - Ben Myers -
Tämä musiikkitoimittajan kokoama teos Musesta on ihan mielenkiintoista luettavaa. Bändin historia kerrotaan kiinnostavasti ja vaikka pääpaino teoksessa on musiikilla, niin kuvaillaan bändin keikkaelämääkin sopivassa suhteessa (Myers oli mukana bändin kiertueilla). Myers kertoo bändin levyjen synnystä ja valottaa vähän biisienkin sanomaa. Teos, jonka jälkeen pitääkin laittaa sitä Musea soimaan.
Lainauksia:
"Rock'n' rollin ydin: lupa tehdä ja nähdä uusia asioita sekä olla seurassa, jossa päähuolena ei ole kodinsisustus tai vessojen siivous. Se on mahdollisuus elää unelmaa. Se ei tietenkään kestä loputtomiin, ellei satu olemaan Mick Jagger. Mutta sekään ei ole välttämättä huono asia."
- Ben Myers -
"Olen tottunut muutokseen ja jäänyt koukkuun niihin tuntemuksiin, joita saan musiikista. Suhteeni musiikkiin on pysynyt aina samanlaisena riippumatta siitä, soitanko vai sävellänkö. Kaikki muu vain katoaa mielestä. Musiikki on ainoa asia, jonka koen omakseni, joka on pysyvää. Kaikki muu voi muuttua." - Matt Bellamy-
"Nykyään tehdään niin paljon tylsää ja yksitoikkoista musiikkia. Minä taas liioittelen, enkä häpeä sitä yhtään." - Matt Bellamy -
"Rakastan kyllä rockmusiikkia. Mutta romanttinen klassinen musiikki kuulostaa suorastaan elämän tarkoitukselta. Aivan kuin säveltäjät olisivat käyttäneet kaiken älykkyytensä ilmaistakseen syvimpiä tunteita. Se ajatus antaa minulle toivoa - toivoa kaiken suhteen!" - Matt Bellamy -
"Huumeissa on se ongelma, että ne pakottavat olemaan iloinen silloin, kun ei oikeastaan ole oikea hetki...Ihmiset käyttävät huumeita tullakseen hyvälle tuulelle. Loppujen lopuksi ei enää tunne luonnollista huumaa tehdessään asioita, joista pitäisi tulla hyvä olo." - Matt Bellamy -
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)