
Hhmm, toivottavasti tästä ei nyt saa sellaista vaikutelmaa, et äippä vaatettaa neitiä :D. Neiti oli kyllä nähnyt toiset leggarit (kuvassa oikealla), ja pyytänyt äippää ostamaan ne :). Niitä ei ollut ensin ollut, ja äippä oli sit ostanut hyvitykseksi toiset (kuvassa vasemmalla).
Ja sit neidin viimeisimpään järkytykseen, nimittäin neidin konnuus yllätti. Konnuus vilautti ekaa kertaa "sukukalleuksiaan" ja neiti sai siis järkytyksekseen huomata, et neidin rakas konnuus onkin uros! Eikäh! Laltsu on kuitenkin Laltsu (tulkoon nyt nimi sit vaikka Laurista). Voihan konnuus. Neiti ehti niin asennoitua siihen, et omistaa tyttökonnan. Poikakonna on jotain niin...erilaista. Laltsun koko luonne tuntuu nyt neidin silmissä muuttuneen. Vähänkö yhyy. Kämpän tyttövoima katosi, kun tilalla onkin poika. Kauankohan neidillä kestää toipua tästä 'järkytyksestä'.

Neiti muuten aikoo kerrankin tehdä juhannustaikoja! Tyyliin ehkä neiti viimein voisi haluta tietää näkyisikö siellä unessa sitä tulevaa sulhoa :D. Neiti poimi siis seitsemän kukkaa (ei tosin seitsemältä eri niityltä :p), jotka aikoo asettaa tyynynsä alle. Ja ehkä neiti vielä varmuudenvuoksi nukkuu se vasen sukka väärinpäin jalassa ;)
Viimeisin luettu:
Sarah Dunant ei ole neidille mikään uusi tuttavuus, sille aiemmin neiti on lukenut Venuksen syntymä -teoksen. Neiti ahmi nyt tämän teoksen läpi parissa päivässä. Sinänsä teos ei kyllä ollut niin kovin jännittävä, vaikka jännityskirjallisuudesta onkin kyse. Juoni kertoo muutaman päivän tapahtumista. Pienen lapsen äiti Anna lähtee yksin minilomalle Italiaan ja katoaa. Ystävät kotona Lontoossa odottavat Annaa kotiin ja pohtivat mitä on tapahtunut. Juoni kertoo tavallaan kahta tarinaa yhtä aikaa, antaa kaksi syytä sille miksi Anna olisi kadonnut. Neidistä yksikin tarina olisi riittänyt. Ihan kuin kirjailija ei olisi osannut tehdä päätöstä x). Toisaalta teos on näin ollen ainakin omalaatuinen. Neiti kyllä haluaa tämänkin jälkeen lukea lisää kirjailijan teoksia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti