Syndelahja

Tän kesän lempisarjani on muuten ollut yllättäen espanjalainen: Naapureina Madridissa. Ja onneksi sarjaa voi tsekkailla myös netin kautta :). Aluksi tuli vähän nihkeiltyä sarjan suhteen eli arvelin sen olevan tosi huono korvike Serranon perheelle, mutta sitten jäinkin sarjakoukkuun. Espanjalaiset sarjat vaan on ihan parhaita! Temperamenttiset ja touhottavat ihmiset ovat kiehtovia.
Ja Spotifykuunteluista suosikiksi on noussut bändi nimeltään Blacklist, joka kuulostaa niiin hyvältä:
Ja levyistä tulikin mieleen, että viimeisin Second hand shop löytöni on CD-teline (3e). Tykkään kasata noista muovisista telineistä korkeita torneja.
Vanha rakas HP:n läppäri dv6264 päätti sit viimein hylätä minut. Konevanhus ei enää halunnut pysyä päällä. No olihan yhteiseloa jo takana about reilu 3,5 vuotta, mutta silti. Vanhoista rakkaista on silti aina niin vaikea luopua. Kiinnyn jopa teknisiin laitteisiin.
 Oon muuten ollut extrahyvä kuluttamaan tasohiirtä:
Uusi kone löytyi sit tarjouksen kautta (tai siis teinhän jo netin kautta hinta/laatusuhdevertailuja). Ja äiti sitten kustansi 30.8 tämän 'kohtuuhintaisen' syndelahjan:

Kone ostettiin liikkeestä, jossa oli se mukavin myyjä. Suosinhan mukavia myyjiä :). Huono palvelu vaan jää mieleen ja en tod. halua tukea mitään huononpalvelun lafkoja.

Uusi läppärini on Acerin eMachines 727 eli aika peruskannettava (näyttö 15,6', muisti 4GB, kovalevy 320GB, USB-portit x 2 ja webbikamera löytyy).
Oisin tietty voinu haluta kannettavan, jossa ois ollut enemmän USB-portteja (kun HP:ssakin oli sentään kolme), mut aina ei voi voittaa x). Läppärin musta ja yksinkertainen ulkonäkö miellytti. Tosin myöhempi tutustuminen koneeseen sai miettimään, että mitenköhän koneen näppäimistö ja tasohiiri kestää käytössä. Näyttää niin siltä, että matsku ainakin kerää sormenjälkiä niiin hyvin.
Ja toinen huomio oli se, että koneessa on vain yksi kaiutin (joka on vasemmalla puolella). Tämä ehkä hieman haittaa musaelämystä, jos kuuntelee musiikkia ilman kuulokkeita (mitä kyllä tapahtunee aika harvoin). Vallan shame, että ei tullut edes aiemmin hyödynnettyä paremmin niitä HP:n täydellisiä kaiuttimia!

No mutta uuden koneen plussia ovat ehdottomasti ainakin koneen hiljainen ääni (HP hurisi jo niin mielettömästi) ja virtakytkin, joka toimii :). Toivottavasti Acer päihittäisi HP:n siinä, että läppäri ei aiheuttaisi harmia niin kuin HP. Tekniikka on ainakin kehittynyt, joten jospa Acer olisi suht. pitkäikäinen kone ilman suurempia ongelmia.

Ja loppun vielä kuva Laltsustakin piiiitkästä aikaa:

Tampere

Niin tosiaan se Tampereen visiitti oli ja meni. Pidän kaupungista, mutta käyn kyllä Tampereella ihan liian harvoin. Olin viimeksi käynyt Tampereella viime vuoden huhtikuussa eli jo yli vuosi sitten (ja ylläri,ylläri silloinkin PMMP:n keikalla). Seuraavaksi en tod. tule pitämään yhtä suurta taukoa Tampereen suhteen. Tykkäilen ainakin niin Tampereen yöelämästä.
Kuvat: Google

Heti kun olin päässyt Tampereen asemalta pois, niin vastaan pyöräili sattumalta Jonne Aaron. Jo siitä tietää olevansa Tampereella, kun joku rokkari tulee vastaan :'D. Jonneparka näytti niin väsyneeltä.  Luulin omistavani ne tummimmat silmänaluset, mut Jonne oli laittanut vielä paremmaksi x). No mut, ei aina voi näyttää pirteältä. Olin itsekin nukkunut reissua edeltävänä yönä vain 5h, joten omistin pienen väsymyksen ja lisäksi inhan hedarin. Tosi hyvä lähtökohta illalle :p. Huoneessa piti 'leikkiä' heti kameralla (ja sen jälkeen en muuten käyttänytkään kameraan), vaikka ois pitänyt jaksaa kuvata ees huonetta paremmin:

Omppu majoitti. Viikolla hotelli oli se ainut hintaluokaltaan sopiva vaihtoehto. Yleensä välttelen Omppuöitä, vaikka Ompusta saa sen ihanan tilavan huoneen parisängyllä, ja seinällä on iso TV:kin :). Nyt en kyllä pitänyt huoneen valaistuksesta, joka oli niin pimeä. Ja pimeydessä ei oo yhtään kiva vaikkapa yrittää meikata. Arvostan siis hyvää valaistusta! Ompussa on selkeästi säästetty valaistuskustannuksissa :p. Lisäksi suihku on hieman argh. Ja se hotellin hissikään ei saapuessa toiminut, et olipa ”kiva” raahata matkalaukkua viidenteen kerrokseen!
Illaksi suuntasin sit Yo-talolle nauttimaan hyvästä livemusasta. Tuli vallan kiirus ehtiä kymmeneksi paikalle (ja en tietenkään ehtinyt, koska ehdin harhailla jo alkumatkasta). Onneksi keikka ei sit alkanutkaan ihan kympiltä. Keikkapaikka oli niin täysi, että oli vallan ihme, että löysin vielä paikan, josta näki jotain. Sain sen sivunäköalan lavalle. Juhon ja Mikon soittotaiteilua pääsi ainakin hyvin ihastelemaan. Ja jopa sivusta katsoen lavan valot onnistuivat ottamaan silmiin. Matoja veisun valaistus on aina yhtä kamala, samaten Kuvia veisun valoshow. Keikan biisilista oli aika tavanomainen, mitä nyt Isin pikku tyttö kuultiin sekä enemmän Veden varaan levyn veisuja. Paula ja Mira ottivat taas lavan niin hienosti haltuun. Ihana, energinen show, jonka meininki rauhoittui loppua kohden (setin lopussa: Tulva, Kuvia, Se vaikenee joka pelkää). En edes ehtinyt ajatella keikan aikana sitä, etten näe bändiä aikoihin livenä. Se haikeus on iskenyt vasta nyt jälkeenpäin :(. Pitäis vissiin kehitellä se elämä ilman PMMP:n keikkoja taas joksikin aikaa.
Yo-talon jälkeen onnistuin tutustumaan hieman Tampereen yöelämään. On kiva kulkea pimenevässä yössä oudoilla kaduilla. Se Inferno jäi vielä näkemättä, samoin Sputnik uudella sijainnillaan, mutta ehkä ensi kerralla. Tuli käytyä Oluthuoneella juomassa lonkeroa ja Jack The Roosterissa kolmen euron valkovenäläisellä.
 Mukana oli ainakin ihan paras Tampereopas (yksinhän oisin vaan eksyillyt - ainakin oppaan mielestä). Viihtyisä ilta – johtui ehkä eniten siitä seurasta! Itse oon aina niin huonoa seuraa, mut tamperelaiset tyypit on niiiin mukavia <3 .="" alt="" border="0" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5511543529974861138" img="" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjgESifeiH3AbdS1Dhd3420lekAP50jAvs1B38-mbEOxWyAgQEnvyolxq-_V26HZypAVzfSPYZVAAeM3s1GQ5iF5QgMZ7zcfpmXH8PaB4N8AC8VovPa4ie9WYK6ltForx5-gOJsuYYZ-95C/s400/002.JPG" style="cursor: pointer; display: block; height: 254px; margin: 0px auto 10px; text-align: center; width: 400px;"> Seuraavana päivänä piti muka jaksaa kaupungillekin, mutta kuten arvata saattoi, niin en tod. lähteny mitään kauppoja kiertelee. Väsymysmaximus! Raahauduin kahdentoista junaan ja näytin varmaan extraväsyneeltä tms, kun lippukassakin oli niin ystävällinen ja antoi extra hyvät istumapaikat, tyyliin kassa vielä totesi: ”saat paikan mukavammasta vaunusta”. Teki mieli esittää vielä lisätoive: ”kunhan se vessa vaan on lähellä :’D”. Mutta haa, onnistuin olemaan ajattelematta sitä huonoa olotilaa ja junamatka meni melkein nukkuen. Junamatkanaikana tosin aina muistan sen, miksi en käy usein Tampereella. Matka vaan kestää ja kestää. Enhän tykkää istuskella niin kauaa paikallaan :p. Mutta myönnetään, että suunnittelen jo kuitenkin sitä uutta reissua Tampereelle ;).

Tiistailöytö

"Hei, olen Kata, enkä voi vastustaa paljetteja..." alkaisi varmaan esipuheeni, jos paljettifriikeille tai muille friikeille ois joku kokoontuminen.
Menin Dinskohon katselee nilkkureita, mutta näkikin ensimmäisenä alessa ihqut paljettiballerinat (14,90e), joten tietenkin päädyin ostamaan ne ballerinat! Nilkkureitakin tuli soviteltua, mutta nilkkurit ei kyllä oo yhtään juttuni. Voisin seuraavaksi haluta ne paljettiset tennarit :D.

H&M:lta messiin lähti vaihteeksi niitä mustia 100denin sukkahousuja (4,95e/kpl).
Ja koska en oikein pidä Doven itseruskettavasta (mutta yritän kuitenkin saada ne kaksi purkkia käytettyä loppuun), niin se lemppari Garnierin itseruskettava oli taas ostettava (5,20e). Kevyempi koostumus nyt vaan on kivempi x).

Matkaeväät tai ehkä se aamiainen:
Harmikseni virkistävä sitrusjuoma eli kofeiinia sisältävä Hyvää Päivää juoma oli kaupasta loppunut, joten piti sit ostaa vitamiinipitoinen tasapainottava hedelmäjuoma (1,95e).

Niin ja sen huomisillan ohjelman pitäisi näyttää tältä:

Viimeisin luettu:

Tove Jansson: Kesäkirja
Tämä ohut teos kertoo kolmen kesämökkiläisen kesästä saarella. Luulin lukevani teoksen päivässä, mutta menihän siinä sit kuitenkin kauemmin. Nukuttavaa iltalukemista sanoisinko :D. Teos koostuu hellyttävistä (ja hieman oudoistakin) tarinoista, jotka kertovat samalla myös isoäidin ja pienen Sophia tytön ystävyydestä. Sophia tuo jutuillaan teokseen lapsenomaisuutta ja isoäiti sitä vanhempaa näkemystä. Teos kuvaa hyvin kahden ihmisen ikäeroakin. Tämä oli ainakin mielenkiintoinen ja erilainen lukukokemus.

Jotakin...

Varaudun jo syysflunssaan:

Panadol hot (5,95e). En tietenkään halua saada mitään flunssaa, ja yleensä Panadol hot auttaa jo pieniinkin flunssaoireisiin ja saattaa ehkäistä sen isomman flunssan.

Ja taas todiste siitä, että syön karkkia. Tosin hyvin vähän tietenkin :D.

Uusin Suekin lähti messiin, ja etusivua koristaa ihqu Disturbed. Venailen niin bändin uusinta levyä.

Ja keikka, jonne voisin haluta. Aina on kiva haluta. Kuitenkin tiedän missaavani bändin esiintymisen jälleen kerran. Miksi päivän pitääkin olla sunnuntai :p.


Shoppasi uuden hiuskiinteen Sunsilkiltä (4e). Sunsilkin tuotteet olivat uudistuneet. Pidin ainakin ennen paljon Sunsilkin hiuskiinteestä. Nyt tuntui, että tuote ei enää edes tuoksunut ihan yhtä hyvältä kuin ennen:
Tuote lupailee: "Kiinnittää 24h:n ajaksi. Pitää sähköisyyden ja pörröisyyden kurissa jopa ääriolosuhteissa".

Tämän hetken hiuskiinnevalikoima näyttää sit tältä:

XZ:n minikokoinen tyrni hiuskiinne oli joskus spontaaniostos reissua ajatellen. Kiinne kiinnittää voimakkaasti, sisältää UV-suojan, vähentää hiusten värin haalistumista, suojaa tuulelta ja kosteudelta. Ainakin tuote lupailee paljon hyvää, mutta silti tuote ei oikein ole ollut käytössä. En pidä tuoksusta taikka siitä miten tuote tuntuu vaikuttavan hiuksiin.

Wellan minikokoinen Wellaflex on myöskin ollut matkakäytössä. Tuote kuitenkin joutui sit syrjäytetyksi Tigin myötä. Wellaflex antaa voimakkaan pidon ja sisältää myös sen UV-suojan. Olenkin kuluttanut kohta tuotteen jo loppuun näin kesällä kotikäytössä. Kenties pitäisi ostaa taas isompi pullo Wellaflexiä.

Tigin minikokoinen Catwalk work it hiuskiinne on ollut lemppari. Tuoksu on ainakin joku ihanin. Tuote ei taida lupailla mitään ihmeitä. Taisin ihastua tässä siihen, että hiukset ei tunnu niin käsitellyiltä. Tuote kiinnittää ja lopputulos on luonnollinen. Taitaa olla ehdottomasti tuote, jonka ostan toistekin!

Ja se uusin Sunsilk, joka on nyt kotikäyttöpullona ihan kokonsakin vuoksi.

Ja sitten ne muotovaahdot tällä hetkellä:

Schwarzkopfin Taft suht. minikokoinen muotovaahto (150ml) on ollut matkakäytössä. Olen pitänyt tuotteesta sen tuoksuttomuuden vuoksi. Tyyliin muotovaahdon ei tarvitse tuoksua, jos kiinne on voimakastuoksuinen :D. Toisaalta Taft ei ole miellyttänyt välttämättä niin suuresti, koska lopputulos hiuksissa ei ehkä ole se parhain. Silti aina ostan sen uuden Taftin (tälläkin hetkellä pulloja on jostain syystä jopa ihan kaksi). Sen täydellisen muotovaahdonkin etsintä on aina samalla käynnissä.

XZ:n tyrnimuotovaahto (150ml) on ollut nyt aika hyvä kilpailija Taftille. Mutta tuotteen tuoksua en kyllä suuremmin arvosta, pitoa kyllä senkin edestä.

L'Oréalin Studio Silk & Gloss muotovaahto (200ml) oli joskus niin spontaaniostos. Tuote lupailee pitkäkestoisen kiinnityksen, kiiltävät ja silkinpehmeät hiukset. Muotovaahto todellakin saa aikaan kiiltoa. Lisäksi se tuntuu latistavan ja suoristavan neidin hiukset. Tuote ei siis välttämättä ole oikein neidin mieleen, joten neiti ei varmaankaan tule ostamaan tätä toiste.

Schwarzkopfin got2b 2 sexy muotovaahto (250ml) lupailee ainakin tuuheutta. Tuote tuntuu niin luonnolliselta hiuksissa, että tuntuu kuin ei olisi laittanut edes muotovaahtoa (ja tuotetta kyllä kuluu). Rakastaa tuoksua, mutta ärsyynnyn siitä, että muotovaahto ei ole tarpeeksi tehokas. Tuote ei poista pörröisyyttä, vaan siihen tarvitaan ihan liiaksi muita tuotteita tai vielä toista muotovaahtoa. Ei hyvä! Tuote tuntuu niin turhalta, että tätä ei kyllä osteta uudestaan.

Pitäisi varmaan seuraavaksi ostaa testiin joku Osiksen muotovaahto (kunhan saan käytettyä pari muotovaahtoaan ensin loppuun).

Ja Laltsun kaa käytiin taas nurtseilee. Nurtseilin jo tennarit jalassa, jotta tarkenisi x). Laltsu reippaili nurtsilla ahkerasti, jopa mua ahkerammin. Itse laahustin Laltsun perässä, istuskelin taikka poimin Laltsulle sitä safkaa.

Jottai saatoin ostaa...

Syksy tulee, sen jo huomaa viilentyneestä ilmasta. Kohta saa kääriä sen kaulahuivin kaulaan ettei vaan vilustu, kun hipsii aina liian vähissä vaatteissa. Kurkkuni on niin herkkä! Pitäisi kyllä olla lämpötilamittari tuossa ikkunan ulkopuolella. Tyydyn lähinnä bongailee ohikulkevia ihmisiä ikkunastaan, jotta voisin arvioida mitä laittaisin päälleni. Aamupäivällä mentiin sit kuitenki lyhythihaisella ja ihmisiä tuli vastaan jo takki päällä. Myöhemmin tajusin itsekin siirtyä sitten jo siihen pitkähihaiseen.

Syksy tietää sitä, että pääsee käyttämään paksumpia leggareita, kivaa maybe. Oon muuten sortunut ostamaan parit uudet leggarit (hupsista). H&M:lta lähti messiin spontaanisti tekonahkapaikatut leggarit (9,95e). Ensin meinasin jopa palauttaa leggarit, mutta lopulta keksin mätsäävän asukokonaisuuden ja onhan leggarit kuitenkin tyyliäni:

Tekonahkajuttu on siis vain leggareiden etuosassa. Muuten pöksyt on puuvillatrikoota.

Ja Lindexiltä sorruin ostaa vielä yhdet leggarit:

Leggarit (19,95) on puoliksi tekonahkaa ja puoliksi puuvillatrikoota (95% puuvilla, 5% elastaani). Nyt tekonahkaleggarikiintiö on kyllä niin täysi. Mutta entäs ne tekonahkashortsit. Sellaiset voisin vielä haluta. Uusia leggareita himoitsen enää tosi snadisti.

Ja Veromodasta sain viimein ostettua ihanat, tiukat pöksyt:

Sovittelin kyseisiä Onlyn pöksyjä varmaan joku 4-6kk sitten, mutta niistä loppui koot ennen kuin onnistuin tekemään ostopäätöstä. Nyt pöksyjä (24,95e) oli tullut suureksi ilokseni lisää ja yksi ainoa koko tummansinisissä vielä venaili. Kummallista, että nykyisin saa käyttää 32" lahkeen pöksyjä. 34":n lahje on ihan liian pitkä. Myyjä vielä myös muistutti, et housut saa olla tosi tiukat, kun ne kuulemma vähän sit venyy käytössä (Materiaali: 82% puuvilla, 16% polyesteri, 2% elastaani). No en silti mitään XS kokoa edes kokeillut. Jospa pöksyt ei liikaa kulahtaisi käytössä! Kokeilin myös muita värejä, mutta faktahan on, et ne vaaleat pöksyt ei oikein ole juttuni. Toisena värinä jäin miettimään hieman tummanharmaata. Tosin niissä ois ollut kokoani jäljellä enää vaan pidemmässä lahjemallissa :p.

Elokuu ei ihan vielä lähene loppuaan, mutta oli se uusi hiusväri (8e) jo silti ainakin ostettava:
En muuten nyt ostanutkaan sitä tavista Hypnotic red -värisävyään, vaan nyt messiin lähti Real red, joka on kyllä aika samansävyinen Hypnoticin kanssa tai ehkä vähän vaaleampi sävy kuitenkin. Värisävykansion mukaan värien ero ei kuitenkaan näytä suurelta.

Mietin aina snadisti hiusten värjäämistä jollakin muulla sävyllä, kuten vaikka mustalla. Sitten se kuitenkin jää siihen miettimisasteelle. Tänäänkin liikennevaloissa sain yllättäen kuulla viereiseltä naiselta: "Ihananpunaiset noi sun hiukset, sopii niin hyvin sulle". Eihän siinä sit voi kuin kiitellä. Itsestä aina tuntuu, että loppukuusta hiukset alkaa olla jo kaikkea muuta kuin punaiset (mutta kai se Colormask kuitenkin tekee ihmeitä). Ja sit tuollaisten kehujen jälkeen sitä alkaa aina itsekin ajattelee, että miksi muuttaa värisävyä, kun tää kerta sopii mulle.

Apteekki mainosti, et kahden neutrogenatuotteen ostaja saa lukuvuosikalenterin kaupan päälle, joten päädyin taas ostaa neutrogenaa:
Tuotteet 7,75e/kpl. Oon ainakin jotenkin koukussa tuohon 2 in 1 naamioon, vaikka en kyllä vielä ole ihan varma, et onko neutrogenankin tuotteet vähän turhan vahvoja herkälle iholleni.

Laltsunkin kaa yritettiin olla taas reippaita ja vähän nurtseilla, vaikka nurtsikin jo näyttää niin syksyiseltä ja + 15 astetta lämmintä ei kyllä tuntunut kovinkaan lämpimältä:

 En varmaan kyllä enää kauaa tarkene nurtseilla ballerinat jalassa, alkais olla jo niin tennareiden aika:
Ja todisteita siitäkin, että Laltsu osaa joskus syödä ihan ite:
Ja ei kuvia siitä kuinka kuitenkin aina autan Laltsua syömään.

Viimeisin luettu:
Karin Fossum: Hullujenhuone
Teos kertoo Hajnasta, joka on juossut päin näyteikkunaa, saanut vartaloonsa lukuisia tikkejä ja joutunut mielisairaalaan. Takakansi kertoo: "Dramaattisia tapahtumia ja lämmintä huumoria yhdistävä Hullujenhuone on vangitseva kuvaus depressiivisen ihmisen sielunmaisemasta. Poikkeuksellinen lukukokemus, josta viisastuu". Teos on juoneltaan erittäin kiinnostava ja sen henkilöhahmot eli osaston potilaat tulevat niin hyvin tutuiksi lukukokemuksenaikana. Kahlasin teoksen läpi, ja hieman ehkä kuitenkin petyin loppuun. Teos olisi voinut vielä jatkua. Pitää ehdottomasti lukea tämän jälkeen kirjailijan muitakin teoksia.

Maanantai saapui taas

Huomasin, että H&M:n sivuilta löytyisi varsin kiva pussilakanasetti:
Ja tähän väliin kannattaa ehdottomasti muistuttaa siitä, että EN tarvitse enää yhtään uutta pussilakanaa! Mutta kieltämättä niin ihqut lakanat, joissa varmaan näkisi sydämellisiä unia eikä sellaisia painajaisia, joita aina joskus näen. Viimeksikin tapoin unessani Kevin Baconin (syytetään tästä vaikka Hollow Mania).

Ihquja tyynyjä/tyynynpäällisiäkin olisi H&M:lla tarjolla. Tosin en ehkä kuitenkaan lämpene ainakaan vaaleanpunaiselle:

Viimeisimmät ostokset:

H&M:lle oli tullut lisää 100denin leggareita ja ostin tietenkin toiset mustat leggarit (4,95e), koska nämä kuitenkin voittaa Norlynin leggarit 1-0. Vaikka kieltämättä nämäkin on sitä laatua (90% polyamidi, 10% elastaani), että jo yhden pesunjälkeen voi huomata pientä nukkaantumista, jos oikein läheltä leggareita tarkastelee.
Anttilasta lähti sit messiin 'kesähuumaa' -musiikkia eli Alice Cooperin Trash (5e), levy jonka olisi jo luullut löytyvän hyllystäni.

Viimeisin luettu:

Theodor Kallifatides: Rikos ruumiissani
Diggailen lukea joskus jännityskirjallisuuttakin. Tämän teoksen kanssa sattui tosin hassu kömmähdys, sillä yleensä kyllä muistan mitä oon lukenut! Vasta teoksen puolivälissä aloin muistaa lukeneeni jo teoksen. Loppuratkaisu olikin muistissa. No tulipahan luettua teos toistamiseen. Teos kertoo rikoskomisario Kristinasta, jota epäillään murhasta, joka rakastuu ja selvittää siinä samalla paria kuolemantapausta. Kiinnostava juoni, vaikkakin olisin toisaalta kaivannut juonelta enemmän jännitystä ja vähemmän henkilöhahmoja.

Weekendi (netissä)

Läppäri on alkanut taas temppuilla tai sit vedellä viimeisiään, tyyliin ihme että pysyy enää edes päällä :/. Toivon kuitenkin parasta ja se perjantai 13:kin onneksi jo meni.

Viimeisin ostos Second hand shopista:
Pokkari lähti neidin messiin 50 sentillä, koska takakansi houkutteli lukemaan: "Jane Gregg, 28-vuotias sinkku New Yorkista, kirjaa päiväkirjaansa kaksi vaatimatonta toivetta: 1. Haluan saada ylennyksen, 2. Haluan löytää poikaystävän"

Ja mitä olenkaan sit weekendin aikana tehnyt, siitä kertoo varmaan kuvakollaasi tai kaksi sanaa: Irc-galleria ja Jurassicrock. Kaikki festarikeikat sais näyttää netin kautta :D. Ei tarvis liikkua kotoo mihinkään. No ehkä ei :'D

MFB veti taas kyllä loistokeikan. Vallan venailen bändin seuraavaa albumia.

Stam1nan keikan aikana oisin kyllä toivonut olevani siellä Mikkelissä:

Ehkä oli siis jees, että PMMP ei ollut antanut taltiointilupaa, sillä sit ois voinut vielä enemmän harmittaa keikan missaus, kun ois nähnyt mitä missasi.

Lauantain Herra Ylpön & Ihmisten keikka kolahti snadisti. Bändin voisi joskus kieltämättä katsastaa ihan livenälivenä. Ylppö on varsin liikkuvainen herra lavalla.

BRHG ja kitaristit <3 .="" br=""> Bändi esitti keikallaan kolme uutta biisiäkin.

Ja ah niin sympaattinen Mokoma, joka esitti ihan yhden uuden biisinkin tulevalta EP:ltään:


Toki myös Klamydiaa ja Veskun irokeesiä piti ihquttaa:


Lauantain päätti sit Sonatan keikka, joka oli kyllä aika perus tai ei ainakaan mitenkään suuremmin poikennut vuodentakaisesta Kuopiorockin keikasta.

Kieltämättä aika rankkaa toi keikkojenkatselu netinkin kautta. Siinähän vallan kärsii normielämä :'D