Ja ilman aluslakkaahan kynsilakka ei kauaa kestä:
Viimeisin luettu:
Takakansi kertoo: "Englantilainen fransiskaanimunkki William
Baskerville kutsutaan Italiaan järjestämään sovintoa paavin lähettiläiden ja
kerettiläisyydestä syytetyn munkkiveljeskunnan välille. Mutta ennen kuin
neuvottelut ehtivät kunnolla päästä käyntiin, luostarin asukkaat järkyttyvät
aina uuden aamun valjetessa löytyvästä ruumiista…
Ruusun nimi on murhamysteeriä ja skolastiikkaa vaivattomasti
yhdistelevä eurooppalainen suurromaani, jonka tapahtumat sijoittuvat 1300-luvun
benediktiiniläisluostariin. Teoksen kuvaamassa uskonnollisessa
suvaitsemattomuudessa ja valtapoliittisessa juonittelussa on nähtävissä yhtymäkohtia
meidänkin aikaamme.
Umberto Econ ensimmäinen kaunokirjallinen teos oli
maailmanlaajuinen bestseller jo ilmestymisvuonnaan 1980. Aira Buffan suomennus
on vuodelta 1983."
Tämä 555-sivuinen teos vaikutti aluksi tylsältä ja mietin jo, että saanko tätä sittenkään luettua. Olin kuitenkin aina aikonut lukea tämän teoksen, jota kehuttiin jonkun forumin kirjakeskusteluissa. Ja onhan tämä bestseller. Teoksessa kertojana toimii fransiskaanimunkki Williamin nuori ystävä Adson, joka tutkii yhdessä Williamin kanssa näitä luostarin merkillisiä kuolemantapauksia. Täytyy sanoa, että juoni tiivistyi viimein kirjan puolessa välissä tai silloin siitä sai ainakin kunnolla kiinni ja kolmensadan sivun tietämillä tajusin viimein jopa syyllisen! Olihan tämä kyllä vähän uuvuttava lukukokemus.Lainauksia:
"Nauru on hyvä lääke niin kuin kylvytkin parannettaessa ruumiin höyryjä ja muita vaivoja, varsinkin melankoliaa."
"Päivällä nukkuminen on kuin lihan synti: mitä enemmän sitä tekee sitä enemmän haluaisi, ja kumminkin tuntee itsensä onnettomaksi, kylläiseksi ja kyltymättömäksi samalla kertaa."
"Sen sijaan, että tekisin vain yhden erehdyksen, teen niitä monta. Sillä tavalla mikään niistä ei saa minua orjakseen."
"Hullut ja lapset sanovat aina totuuden."
"Oikea rakkaus tahtoo hyvää rakastetulle."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti